5 vinkkiä henkilöstöliikuntaan Suomen Aktiivisimmat Työpaikat -tilaisuudesta

Valtakunnallisessa Urheilugaalassa nähtiin jälleen useita sykähdyttäviä hetkiä, joista yksi oli Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajan julkistus. Finalistien ehdokastekstit ovat tutustuttavissa vuoden 2025 loppupuolelle saakka ehdokkaat-osiossa - teksteistä saa hyvän käsityksen siitä, mitä ehdokkuus vaatii.

Urheilugaalan jälkeen järjestetään vuosittain Suomen Aktiivisimmat Työpaikat -verkkotilaisuus, jossa finalistit esittelevät henkilöstöliikunnan käytänteitään. Tämä on poikkeuksellinen mahdollisuus kuulla ensikäden tietoa testatusti toimivista malleista ja ratkaisuista.

Tyypillisiä henkilöstöliikunnan pullonkauloja

Henkilöstöliikunnan suosituksiin peilaten moni työyhteisö jää 1. tasolle, jossa liikunta on henkilöstöetu, mutta kärsii tutkimusten osoittamasta ongelmasta - etuja hyödyntävät lähinnä ne, jotka muutenkin liikkuvat.

Esimerkiksi pelkkä virike-edun tarjoaminen ei ole strategista toimintaa, vaikka se olisikin helppoa ja tasapäistävää. Tämä ei itseasiassa edes välttämättä tue liikkumista, sillä edun käyttökohteet ovat laajentuneet reilussa vuosikymmenessä liikkumisesta muun muassa kulttuuriin, matkalippuihin ja terveydenhuoltoon. Vaikka euroja tukeen käytetään enemmän kuin koskaan, liikuntaan niistä menee suhteessa pienempi osuus.

Toinen keskeinen haaste on pyrkimys täydelliseen tasapuolisuuteen, jossa etuudet halutaan pitää tismalleen samoina koko henkilöstölle niin sisällöllisesti kuin arvoltaan. Tämä luo eron henkilökohtaista tarpeiden ja palvelun sovittamisen mahdollisuuksille.

Monesti johdon suhtautuminen tai osaaminen voi myös muodostaa pullonkaulan työkyvyn edistämiselle. Vaatii investointiajattelua, kasvatuksellista ymmärrystä ja rohkeutta luottaa tutkimukseen, kun aloitetaan aidosti kehittämään henkilöstöliikunnan käytänteitä. Lisäksi on oltava ilmapiiri, kannustimet ja edellytykset kannustaa esihenkilöt mukaan, jotta toiminnan jalkauttaminen onnistuu. Henkilöstöliikunnan johtaminen vaatii johtamisosaamista, erityisesti silloin, jos liikkuminen ei ole oma intohimo.
 

Miten Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit eroavat "massasta"?

Vaikka Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit ovat useinkeskenään hyvin erilaisia organisaatioita, niillä on piirteitä, jotka toistuvat vuodesta toiseen. Tässä niistä viisi keskeistä:

1) Henkilöstöliikuntaa johdetaan strategisesti ja pitkäjänteisesti

Liikkuminen nähdään työkyvyn ja tuottavuuden sekä työssä viihtymisen keinona, jota tuetaan kaikilta johtotasoilta käsin rakenteellisesti. Päätökset tehdään yhdessä ja jalkautetaan rakenteellisesti. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja tuloksiin reagoidaan. Henkilöstöliikuntaa koordinoi vastuuhenkilö- tai ryhmä, jo(i)lla riittävästi päätös- ja vaikutusvaltaa sekä resursseja toiminnan sujuvasti järjestämiseksi. 

2) Johto on sitoutunut kehittämistyöhön ja näyttää esimerkkiä

Systemaattisen kehittämisen edellytys on, että toiminnalla on johdon tuki ja tarvittavat resurssit. Johdon sitoutuminen ja positiivinen asenne liikkumiseen on niin suora kuin epäsuora viesti. Ei tarvitse olla hyvä tai taitava liikkumaan; asenne ja yritys ratkaisee, ja tulokset seuraavat. Sitoutuminen on myös luvan antamista, osallistamista ja panostamista.

3) Henkilöstöliikunta on konseptoitu ja palveluja on riittävästi

Yksittäiset tempaukset ja toimenpiteet nivotaan laajemman kokonaisuuden alle, joka on tunnistettava ja innostava. Tämä luo selkeyttä, mitattavuutta ja uskottavuutta. Irrallisista paloista tulee osa kokonaisuutta. Lisäksi "yhteinen juttu" auttaa kulttuurin muovaamisessa.

4) Henkilöstöliikunta on kulttuurinen valinta

Liikkuminen ja fyysisen työkyvyn ylläpitäminen ei ole vain työntekijän asia. Johdolla on keskeinen rooli siinä, miten liikkumisesta puhutaan, miten esihenkilöitä johdetaan viestimään ja kannustamaan liikkumaan sekä insentiivien luomisessa. Liikkuminen ja hyvinvointi näkyvät viestinnässä. Kehitysehdotuksiin ja tuloksiin tartutaan aktiivisesti. Kehittäminen on yhteinen asia. Kaveria kannustetaan mukaan.

5) Tarkoituksenmukaisuus menee tasapäistämisen edelle

Ydinpalvelut ovat henkilöstölle yhteisiä. Näitä ovat tyypillisesti digitaaliset yhteisöalustat (kuten HeiaHeia), taukoliikunnan ohjelmistot (kuten BreakPro), intra-pohjaiset hyvinvointipankit ja liikunnan rooli johtamiskäytänteissä. Sen sijaan esimerkiksi kuntomittauksia, hyvinvointivalmennuksia ja ohjattuja liikuntatuokioita voidaan sovittaa eri taustaisille liikkujille ja erilaista työtä tekeville tarpeen mukaan. Esimerkkejä käytännön toimista löydät palvelut-sivultamme.
 

Kartoittaminen ja tiedolla johtaminen tukee joka vaiheessa

Kiinnostaako henkilöstön hyvinvoinnin ja liikkumisen kehittäminen? Kartoittaminen tukee kehittämis- ja validointimatkalla kaikissa vaiheissa, unohtamatta myös useiten laiminlyötyä, ylläpitovaihetta. Pitkäjänteinen henkilöstöliikunnan työ saattaa paitsi tuottaa paitsi paikan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finaaliin, ennen kaikkea hyvinvointia ja tuottavuutta työpaikalle.